Päiväkodissa halutaan usein, että kaikki lapset pääsevät “parhaille paikoille”. Se on ymmärrettävää.
Mutta kun paikalla on sekä 1–2-vuotiaita että vanhempia lapsia, paras ratkaisu on melkein aina tämä: pienet lapset istuvat takana tai sivussa.
Tämä ei ole “huonompi paikka”. Tämä on tapa tehdä esityksestä turvallinen, rauhallinen ja onnistunut kaikille.
Tämä liittyy suoraan varhaiskasvatuksen tavoitteisiin
Varhaiskasvatuksessa tärkeää on, että lapset saavat onnistumisen kokemuksia, osaavat olla yhdessä ja oppivat toimimaan ryhmässä. Se ei tapahdu pakottamalla.
Kun katsomojärjestys tukee lapsen kehitystasoa, syntyy tilanne, jossa:
Lapset pystyvät osallistumaan omalla tasollaan.
Aikuiset pystyvät tukemaan lapsia ilman jatkuvaa keskeytymistä.
Esitys pysyy hallittuna ja turvallisena.
Se on juuri sitä, mitä varhaiskasvatuksessa tavoitellaan: myönteinen ryhmäkokemus, turvallisuus ja toimiva arki.
1) Pienille “lähin paikka” ei tunnu turvalliselta
Moni 1–2-vuotias kokee esiintyjän ja äänentoiston voimakkaana, vaikka esitys olisi lempeä ja hauska.
Lähellä:
Taikuus tapahtuu “liian isosti”.
Äänet tuntuvat kovemmilta.
Liike ja rytmi voivat ylikuormittaa.
Takana tai sivussa lapsi voi katsoa rauhassa ja totutella. Usein käy niin, että lapsi lähestyy itse myöhemmin, kun olo on turvallinen.
2) Pienet liikkuvat luonnostaan ja se on täysin normaalia
1–2-vuotiaiden tehtävä ei ole istua paikallaan pitkään. Heidän kehitysvaiheeseensa kuuluu liike, tutkiminen ja nopea vaihtelu.
Jos pienet ovat edessä:
He lähtevät helposti kohti esiintyjää tai rekvisiittaa.
He nousevat seisomaan ja peittävät näkyvyyden muilta.
Aikuisen huomio menee jatkuvasti “liikkeen pysäyttämiseen”.
Kun pienet ovat takana, he voivat olla pienessä liikkeessä ilman että koko katsomo hajoaa.
3) Takana aikuinen voi tukea lasta huomaamattomasti
Tämä on iso syy.
Kun pienet istuvat takana tai sivussa, aikuinen pystyy:
pitämään lasta sylissä
kuiskaamaan rauhoittavasti
käymään hetken ovella ja palaamaan
antamaan lapsen seurata etäältä ilman painetta
Lapsi saa osallistua omalla tavallaan, eikä hänen tarvitse “suorittaa”.
4) Vanhemmat lapset tarvitsevat eturivin ryhmäenergiaa
3–6-vuotiaat saavat esityksestä eniten irti, kun he ovat lähellä:
He reagoivat, vastaavat, nauravat ja innostavat toisia.
Osallistaminen toimii paremmin.
Esityksen rytmi pysyy napakkana.
Tämä hyödyttää myös pieniä, koska kun isojen ryhmä on mukana ja esitys etenee sujuvasti, ilmapiiri pysyy turvallisena.
5) Näkyvyys ja rauha: yksinkertainen käytännön syy
Kun pienet istuvat edessä, he nousevat helposti seisomaan.
Silloin takana istuvat eivät näe mitään.
Kun pienet ovat takana, koko katsomo näkee paremmin. Tämä vähentää levottomuutta, turhautumista ja “miksei minä näe” -tilanteita.
Näin järjestätte katsomon helposti
Tässä toimiva perusmalli useimmille päiväkodeille:
3–6-vuotiaat eteen (lattialle tiiviiksi katsomoksi)
1–2-vuotiaat taakse tai sivuun aikuisten lähelle
Aikuisille selkeä paikka pienten taakse tai viereen, jotta tuki onnistuu nopeasti
Jos tila sallii: pienille oma “turvakaista” takareunaan, jossa saa istua sylissä tai nousta hetkeksi
Jos teillä on kaksi esitystä, tämä helpottuu vielä lisää: pienille voidaan tehdä lyhyempi, heidän ehdoillaan etenevä esitys.
Pieni muistutus: tämä ei ole pois pieniltä
Moni ajattelee, että “takana” tarkoittaa, että lapsi jää ulkopuolelle.
Todellisuudessa se tarkoittaa, että lapsi saa:
turvallisen tavan osallistua
luvan jännittää
tilaa säädellä omaa oloa
Ja se on varhaiskasvatuksessa olennaista: lapsen kokemus edellä.