Moni mummo ajattelee tätä hiljaa, usein iltaisin: “Toivottavasti lapsella on kavereita.”
Ja heti perään tulee se ajatus, jota ei halua sanoa ääneen: “Entä jos joku alkaa kohdella häntä huonosti.”
Tämä ei ole hysteriaa. Tämä on rakkautta.
Sinä et voi olla lapsen mukana jokaisessa tilanteessa. Mutta sinä voit tehdä jotain, mikä vaikuttaa yllättävän paljon: voit vahvistaa lapsen itseluottamusta pienillä teoilla, jotka tekevät hänestä ryhmässä rohkeamman ja rennomman.
Miksi mummon rooli on yllättävän tärkeä lapsen itsetunnolle
Vanhemmilla on arki, väsymys, aikataulut ja kasvatusvastuu. Heillä on usein myös paine onnistua.
Mummo on eri rooli. Mummo voi olla lapselle turvallinen aikuinen, jonka kanssa ei tarvitse suorittaa. Se tekee mummon vaikutuksesta erityisen vahvan.
Kun lapsella on yksi aikuinen lisää, joka näkee hänet rauhassa, lapsi alkaa nähdä itsensäkin paremmin.
Itseluottamus ei synny kehuista vaan onnistumisista
Tämä on tärkein oivallus.
Kehu tuntuu hyvältä. Mutta itseluottamus syntyy siitä, että lapsi kokee onnistuvansa.
Siksi paras lahja lapsen itsetunnolle on tilanne, jossa lapsi saa:
tehdä itse
harjoitella
onnistua
huomata “minä osaan”
Kehu kruunaa sen. Mutta onnistuminen rakentaa sen.
7 tapaa vahvistaa lapsen itseluottamusta arjessa
Nämä ovat mummon keinoja, jotka eivät kuulosta kasvatukselta. Ne tuntuvat lapsesta leikiltä.
1) Tee lapsesta päivän päättäjä kolmesta vaihtoehdosta
Kysy: “Haluatko tehdä tänään A, B vai C?”
Älä kysy “mitä haluat tehdä”, jos vaihtoehtoja on liikaa.
Kun lapsi valitsee, hän kokee hallintaa ja varmuutta.
2) Anna lapselle pieni “tärkeä tehtävä”
Tehtävä voi olla ihan pieni.
“Sinä olet tämän retken karttavastaava.”
“Sinä valitset evään.”
“Sinä saat päättää missä pidetään tauko.”
Tehtävä tekee lapsesta toimijan. Toimija uskaltaa enemmän myös muiden kanssa.
3) Harjoitelkaa “rohkeuslause” leikisti
Moni lapsi jää ulkopuolelle siksi, ettei hän tiedä mitä sanoa.
Harjoitelkaa yhtä lausetta, joka sopii moneen tilanteeseen:
“Saanko minäkin tulla mukaan?”
Sano se kotona hassulla äänellä, kuiskaten, laulaen, taikurimaisesti. Kun se on harjoiteltu leikissä, se tulee helpommin esiin oikeassa tilanteessa.
4) Tee lapsen kanssa “yksi pieni esiintymishetki”
Tämä on yllättävän tehokas.
Pyydä lasta esittämään sinulle yksi asia: temppu, vitsi, laulu, lego-rakennelma, piirros.
Sinä olet yleisö. Sinä naurat ja ihmettelet.
Kun lapsi kokee “minua katsotaan hyvällä”, hänen kynnys olla esillä myös kavereiden kanssa pienenee.
5) Kerro lapsesta tarina, jossa hän on rohkea
Lapsi rakentaa identiteettiään tarinoista.
Sano esimerkiksi:
“Minä huomasin, että sinä olet sellainen, joka uskaltaa kysyä.”
“Sinä olet sellainen, joka ottaa toiset huomioon.”
Älä liioittele. Nosta yksi oikea havainto. Se jää mieleen.
6) Opeta “kaveritaitokysymys” ilman opetusta
Kaveritaidot eivät ole luentoja. Ne ovat kysymyksiä.
Tässä yksi kysymys, jota voi käyttää missä vain:
“Mitä sinä haluaisit leikkiä?”
Kun lapsi oppii kysymään tämän, hänestä tulee se, joka kutsuu muita mukaan. Sillä on iso vaikutus ryhmässä.
7) Tee “jälkikäteen vahvistus”, ei analyysiä
Kun lapsi kertoo päivästään, älä lähde heti ratkomaan.
Sano ensin:
“Ai että, kuulostaa siltä että se tuntui sinusta pahalta.”
Ja vasta sitten:
“Mitä sinä haluaisit tehdä ensi kerralla?”
Lapsi oppii, että hänen tunteensa ovat sallittuja. Se on itseluottamusta.
Kun lapsi jää ulkopuolelle: mitä sanoa, mitä välttää
Jos lapsi sanoo: “Ne ei ottanut mua mukaan”, mummon tekee mieli sanoa nopeasti jotain lohduttavaa.
Vältä näitä:
“Älä välitä.”
“Ei se mitään.”
“Leiki sitten yksin.”
Ne voivat kuulostaa siltä, että lapsen kokemus ei ole tärkeä.
Sano mieluummin:
“Tuo varmasti harmitti.”
“Kerro mitä tapahtui.”
“Haluatko, että mietitään yksi lause, jonka voit sanoa ensi kerralla?”
Tavoite ei ole tehdä lapsesta kova. Tavoite on tehdä hänestä varma.
Miten harjoitella kaveritaitoja leikisti ja huomaamatta
Paras harjoitus on roolileikki.
Leikkikää tilanne:
Sinä olet lapsi, joka haluaa mukaan.
Lapsi on “porukan johtaja”.
Sitten vaihdatte.
Kun lapsi saa olla molemmissa rooleissa, hän ymmärtää ryhmää paremmin. Se tekee sosiaalisesta pelistä helpomman.
Pieni “turvalause”, joka auttaa lasta ryhmätilanteissa
Jos lapsi jännittää uusia tilanteita, yksi lause voi auttaa:
“Minä voin kokeilla.”
Se ei lupaa täydellisyyttä. Se lupaa yrityksen. Se riittää.
Kun lapsi oppii sanomaan sen itselleen, hän uskaltaa aloittaa.
Lopuksi: Mummon lupaus, joka jää lapsen mieleen
Tässä lause, joka on yllättävän voimakas:
“Minä olen aina sinun puolella.”
Sanottuna rauhassa, kahden kesken, ilman draamaa. Lapsi muistaa sen pitkään.
Se ei poista kaikkia vaikeita tilanteita. Mutta se tekee lapsesta vahvemman, kun niitä tulee.